Aikuisurheilua ja ilmailua

3 Jul

– Kaveruus

– Kunnioitus

– Kujeilu

– Kilpailu

Siinä veteraani- eli aikuisurheilun syvin olemus kiteytettynä. Junioripuolella olisi paljon opittavaa noilta kokeneilta konkareilta! Oli ihana seurata tänään, kun lauma 35-90-vuotiaita ihmisiä mitteli Ratinassa SM-kisassa. Iskä pukkas tykimmiten ja palkinnoksi tupsahti 20 minuuttia Cessna 172:ssa.. joskaan lentämään hän ei valitettavasti päässyt, sillä MINÄ hoidin sen osion. Oli siistiä, eikä hermostokaan separoinut. Oltiinkin tosi matalalla (2000 jalkaa). Vedettiin Rosendahlin uimarannan yli, käytiin kattoon meidän asunto ja sit Näsijärveä pitkin Näsineulan vierestä takas laskuun mökin ohi.

Hankalinta lentoreissussa oli koneeseen kömyäminen ja painavat intercomit, joita on pakko pitää päässä. En lähtis ihan heti isoon koneeseen 10 kilsaan. Sen verran tuntui paine korvissa… Toiseksi hankalinta oli itse lentäminen (siis sen ratin pitely ja vetely, polkimia en edes yrittänyt) koska vieressä istuu ansiolentäjä ja takana ilmailun aktiiviharrastaja!😉 Jännitti, mutta pulssi ei noussut kertaakaan taivaisiin. Jossain pitkäkestoisissa kaarroissa (eikä ollut kun 20 astetta) tuli vähän huono olo, kun asentotunto ei pysynyt perässä mutta muuten meni paremmin kuin autossa. Rakkaani laski koneen niin kauniisti, että auto ei pysähdy yhtä tasaisesti liikennevaloihin.

Ehkä tulenkin siskokulta häihisi lentämällä Treelta Vesivehmaalle! Voin suositella lämpimästi ilmailuharrastusta kenelle vaan, kellä kroppa kestää!😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: