Tekstin sisältö, muoto ja työstövälineet

7 touko

Monesti kuulee syytettävän jenkkejä siitä, että he pyrkivät yksinkertaistamaan ja listaamaan monimutkaisen tiedon. Uskovat siihen, että yksinkertaistetuilla ja ohjemuotoon kirjoitetuilla ohjeistavilla listauksilla ja luokitteluilla onnistuu kaikessa.

Nyt kun yritän pitkän saikun jälkeen sisäistää paljon asioita kerralla lyhyessä ajassa, olen entistä vakuuttuneempi siitä, että tuo tapa toimii itseasiassa erittäin hyvin. Etenkin nykypäivänä, kun teksti on verkossa projektinhallintaohjelmissa, asiakastietokannoissa tai meileissä, täytyy tekstin sisällön rinnalla hallita ennen kaikkea tekstin esitystapa. Sama pätee verkkosivuihin.

Kun tekstiä on paljon, sivun rakenne ratkaisee, kuinka vaivattomasti tieto löytyy, jaksetaanko sitä lukea ja tiedetäänkö, miten tiedossa pääsee liikkumaan kohti syvällisempää tai pinnallisempaa osaa. Ja sama käänteisesti, tekstiä voi olla paljon, jos se on osattu jäsennellä oikein! Edelleen näkee suomalaisten tekemiä verkkosivuja (yrityssivuja, blogeja, infosivuja yms), joissa on liikaa tekstiä yhteen putkeen samalla fontilla, rivivälillä ja välistyksellä ja tietenkin ilman otsikointia. Pahimmillaan myös välimerkit puuttuvat.

Skannaaminen

Ihminen lukee verkkosivuja ns. skannaamalla eli silmäilemällä ja kiinnittää huomion vain n. 25 prosenttiin kaikesta tekstistä, mitä sivulle on työnnetty. Esitystapaa ja rakennetta kannattaa siis miettiä muutaman kerran, ja tässä valossa listaukset, luokittelut sekä visualisointi vaikuttaa oikein järkeviltä! Listaavia, paljon väliotsikoita ja lyhyitä kappaleita sisältäviä kirjoituksia on oikeasti helppoa lukea, sisäistää ja palauttaa mieleen. Jos otsikko on ”21 asiaa, joita Facebook-markkinoijan täytyy tietää” tai ”16 yleisintä selitystä, kun myynti ei toimi”, niin onhan se ymmärrettävää. Ja kun tekstin alakohdatkin on listattu ja numeroitu ns. ohjemuotoon lukukokemus hipoo miellyttävää.

Tärkeysjärjestys ja yksinkertaistaminen

Okei toki pitää muistaa, että merkityssisältöön ei kannata suhtautua samalla tavalla kuin esitystapaan. Vaikka asiat on listattu, se ei tarkoita sitä, että sisältö olisi yhtä yksiselitteisesti tulkittavissa tai että listan ohjeet olisi edes totta! Syy-seuraussuhteet ja merkityssisällöt listauksen takana ovat monimutkaiset.

Toinen perusolettamus listoihin liittyen on se, että asiat olisivat tärkeysjärjestyksessä niissä. Lukijat noudattavat first things first -ajattelua, vaikkei kirjoittaja olisi ajatellut asiaa tekstiä tuottaessaan. Tämäkin fakta pitää muistaa, jos kirjoittaa työkseen verkkoon.

Sisältö, muoto ja työvälineet

Ylipäänsä on järkevää erottaa sisältö, esitysmuoto ja työvälineet toisistaan. Otetaan esimerkki markkinointitoimiston arjesta ja keksitään uutta nimeä uudelle firmalle.

– Visuaalisesti hahmottava itseään luovana pitävä persoona, joka keskittyy pelkästään tekstin merkityssisältöön saattaa ajatella, että nimivaihtoehdot pitäisi kirjata paperille.
”Täytyy tuntea, kuinka kynä soljuu sormissa, paperia voi myös pyöritellä mukavasti, sitä tuntee sormilla, kuinka nimi kasvaa ja muuntuu, huonot ehdotukset voi konkreettisesti rytätä ja heittää roskiin, ja ehkä suoristaa uudelleen”.

– Loogikkona itseään pitävä taas istuu tietokoneen ääreen ja avaa excelin.
”Tänne on helppo kirjata nimet, poistaa huonoimpia, muokata vanhoja, leikitellä sana- ja kirjainyhdistelmillä. Vaihtoehdot saa helposti sortattua eli luokiteltua. Täällä ne on selkeästi ja siististi ja printattavissa sekä ennen kaikkea niistä voi tehdä analyysia esimerkiksi tavumäärän tai vokaalien ja konsonanttien välisen suhteen näkökulmasta”.

Kumpi tapa on oikea?

Molemmissa on järki, mutta kallistuisin jälkimmäiseen siitäkin huolimatta, että pidän itseäni ns. luovana persoonani. Mielestäni työtavan ja työvälineiden loogisuus ei sulje pois luovuutta sisältöjen keksimisessä ja merkityserojen löytämisessä. Siinä vaiheessa, kun nimiä oikeasti pitää vertailla, luokitella, mitata ominaisuuksien perusteella tai esitellä muille, veikaan, että exceliä käyttävä suoriutuu tehokkaammin ja uskottavammin juuri loogisen esitystavan ansiosta. Ei sisällön esitysmuoto eikä tietotekniset apuvälineet ole täysin sidottuja tekstin sisältöihin suunnitteluvaiheessa. On eri asia, jos mukana on alusta asti graafisen suunnittelun elementti, jolloin täytyy miettiä myös sitä, miltä teksti näyttää tyyliltään. Sama sanahan voi olla aivan eri näköinen riippuen siitä, miten se on muotoiltu. Lopuksi esimerkki siitä:

Hyvää yötä!

HYVÄÄ YÖTÄ!

Hyvää yötä!

Hyvää yötä!

H y v ä ä  y ö t ä!

HyVäÄ YöTä!

Hyvää yötä!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: