Tag Archives: hymiöiden käyttö

Hymy hanuriin – Hymiöiden käytöstä teksteissä

9 Huh

Hymiöt ilmentävät kirjoittajan tunnetilaa ja/tai suhtautumista asioihin Hymiöiden käyttö riippuu siitä, mitä ja kenen kanssa viestitään.

Hymiöt ”rakennetaan” yhdistämällä erilaisia kirjaimia ja erikoismerkkejä kuten sulkuja ja puolipisteitä tai kaksoispisteitä. Hymiöiden teho perustuu siihen,että tietyt merkit yhdessä muodostavat päässämme visuaalisen mielkuvan kasvojen ilmeistä. Esimerkiksi kaksoispiste ja sulku kiinni tulkitaan nauravaksi naamaksi, koska suupielet ovat ylöspäin. Sen sijaan kaksoispiste ja sulku auki on suu mutrullaan oleva örkki.

Hymiöiden luominen ja ymmärtäminen/tulkinta perustuu visuaaliseen hahmotuskykyyn. Nykyään sähköpostiohjelmat ja blogialustat muuttavat automaattisesti erilaiset merkkiyhdistelmät graafisiksi kuvioiksi, joiden on helppo nähdä esittävän tiettyä tunnetilaa.

Aivan kuten kasvon ilmeet ovat kulttuurisidonnaisia, ovat myös hymiöt. Toiselle pieni nauru -hymiö ( :) )  voi tarkoittaa ”ok fiilistä” kun toiselle se merkitsee jotain ”mullistavan mahtavansuperhyperhauskan jättikivaa!!!” Se miten hymiöiden sanoma tulkitaan, riippuu kulttuurin lisäksi myös hymiöiden käyttäjän viestintätyylistä. Jos minä laitan hymiön tekstiin, se on normaalia ja täysin odotettavaa, eikä kyseessä ole poikkeusiloinen päivä tai tilanne. Sen sijaan kun vannoutunut hymiöiden karttaja käyttääkin niitä, sillä on todella suuri merkitys vastaanottajalle, joka ei ole moiseen tottunut eikä osannut sitä odottaa..

Hymiöiden tunnistaminen tekstistä

Koska ihmiset hahmottavat muotoja eri tavalla, jotkut eivät huomaa hymiöitä tekstin seassa, mikäli ne ei automaattisesti muutu grafiikaksi. Joillekin iäkkäämmille hymiöt voivat olla täysin vieras kulttuuri! Esimerkiksi eräs ihana hoitaja kysyi vuoden tuntemisen jälkeen, miksi minun meilien lopussa on ”risukasoja ja kaarisiltoja”. Pyysin häntä kääntämään näytön (tai pään, joka ei ole mahdollista tietystiä syistä) vinoon ja katsomaan uudelleen tuota risukasaa. Ja kappas, hän tunnisti sieltä hymynaaman symbolin.

Nykyän suurimmassa osasta palveluita on niin hieno grafiikka, että hymiöt ”kääntyy” näytöllä oikein päin, eikä tarvitse enää käännellä puhelinta tai päätä 45 asteen kulmaan.Ja toki kyse on myös siitä, että ihmiset on sisäistäneet hymiökulttuurin. Hymiöt on vakiintunut osaksi arkista viestintää, eikä niitä enää käytä vaan nörtit ja teinit. Parhaiten pääsee hyvälle hymiöiden ihmeellisestä maailmasta tutustumalla hymiösanakirjaan.

Perushymiöt

Yleisimmät perusilmaisut ovat kai nämä kaksoispisteestä tai puolipilkusta ja sulkumerkistä ja isosta D-kirjaimesta tulevat.

: ja ) = :) = pikkuhymy

: ja ( = :( = suru

: ja D = :D = iso hymy

; ja ) = ;) = silmänisku

Laajin näkemäni suomalainen hymiösanakirja löytyy täältä:

http://www.airteg.com/tekstiviestit/hymio-sanakirja/

Missä voi käyttää hymiöitä?

Kuten olette saattaneet huomata, minä olen suuri hymiöiden fani. Vaikkei tekstissä päästä suullisen ilmaisun tasolle, kyllä hymiöt helpottaa mielentilan tunnistamista. Toisinaan niiden käyttöä on vaikea karsia pois. Työposteihin hymiöt eivät kuulu samassa roolissa kuin vapaampaan viestintään, mutta tämäkin on ihmiskohtaista. Jos lakkaisin laittelemasta nauravia naamoja työmeileihin tai projektisoftaan, ihmiset varmaan ajattelisi, että olen jostain suuttunut. Tai sitten huokaisisivat helpotuksesta, kun eivät tuntisi pakottavaa tarvetta käyttää itselleen luonnotonta ilmasutyyliä eli hymiöitä arkisessa työpaikkaviestinnässä. En tiedä, täytyy kokeilla?

Hymiöiden ylikäyttöä pitää välttää. Jos laittaa niitä joka lauseeseen tai kappaleeseen, teksti venyy kuin kakskytä vuotta vanhojen Speedojen vyötärökuminauha.

Hymiöiden käyttö riippuu viestijöiden välisestä suhteesta mutta myös viestintävälineestä ja viestin tarkoituksesta. Chatissa tulee tulee heitettyä joka kommenttiin joku irvinaama, mutta täällä blogissa vaan joka kappaleeseen tai joskus ei ollenkaan. Harvemmin taitaa olla käsistäni tekstiä lähtenyt ilman yhtäkään hymistelijää. Ne kuuluu viesintätyyliini, koska olen tunteellinen muutenkin. Näytän mielentilani estotta, olipa se sulku oikealle tai vasemmalle.

It’s human, baby!

Ja lopulta kaikessa viestinnässä on kyse ihmisten välisestä juttelusta, johon nyt sattuu kuulumaan persoonallisuus ja tunteiden näyttäminen. Minun mielestä on turha tehdä dokumenteista täydellisen kliinisiä eli yrittää siivota pois aivan kaikki tunneilmaisut. Ei hymiöt todellakaan kuulu tarjouskirjeisiin eivätkä raportteihin, asiakasmuistioihin tai muihinkaan virallisiin paperiliitteisiin, (kuten tilinpäätökseen tai veroilmoitukseen;):D), mutta arkisten postien saatteissa voi käyttää yhtä tai muutamaa hymiötä, jos on siihen tottunut ja etenkin jos toinenkin toimii niin.

Aivan samalla tavalla kuin live-vuorovaikutuksessa, voidaan sähköisessä vuorovaikutuksessa löytää tunnustelemalla ja kokeilemalla yhteinen, tehokas  ja fiiliksiä herättävä tapa viesti.

Oma sääntöni on seuraava: Mitä virallisemmasta asiasta on kyse ja mitä vähemmän tuntee toista osapuolta, sitä vähemmän hymiöitä. Eihän sitä kasvotustenkaan vieraiden ihmisten kanssa tule heti näytettyä koko tunnekavalkaadia eli hymyiltyä kuin Naantalin aurinko tai vedettyä otsaa kurttuun ja suupieliä alaspäin, kun harmittaa.

Mutta on hyvä muistaa myös yllätyksellisyyden momentti. Jos asiakas saa vaikkapa 115 tarjousta vastauksena kilpailutukseensa ja vain yhdessä niistä on käytetty hymiötä, voisiko tämä nauravan naaman käyttäjä jäädä paremmin vastaanottajan mleleen tai erottua edukseen tuolla ystävällisellä merkillä? Riskit kuuluu elämään, ehkä kannattaa joskus kokeilla. Väitän ettei ainakaan aivan katastrofaalisia juttuja voi tapahtua, mikäli yksi hymynaama lipeää tarjousmeilin saatteeseen. Ei siis itse liitteisiin!

Häröilyä

Olen kokeillut kaikkea häröä ja vienyt arkisen viestinnän jopa niin erikoisuuksiin asti, että olen linkittänyt tarjouskirjeen vastaanottajalle mukaan tunnelmaan sopivaa musiikkia, esimerkiksi Youtubeen. Kehottanut pistämään pyörimään hyvät jamit samalla kun tutustuu meilini sisältöön. Ah, ihana internet! Kuinka moni olisi nauhottanut C-kasetille tunnelmamusaa ja postittanut sen tarjouskirjeen mukana asiakkaalle ja laittanut mukaan post-it-lapun? Sähköinen viestintä on meikäläisen mielestä käänne entistä parempaan tunteiden viestintään, koska nyt tekstin lisäksi käytössä on lukematon määrä kuvia ja musaa. Helposti ja muutaman klikkauksen päässä! Ei se koskaan henkilökohtaista vuorovaikutusta voi korvata, mutta ei ole tarkoituskaan. Molemmilla on oma roolinsa niin yksityisessä kuin bisnesviestinnässä.

Mutta hei yksi nyanssi!

Jos harkitset nyt omaa viestintätyyliäsi uudelleen asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden suuntaan, etkä ole aivan ole varma kohderyhmän suhtautumisesta, älä ala leikkiä hymiöillä tai musiikeilla ja kuvilla, vaan jätä mielikuvien luomien  ja niillä vaikuttaminen siihen erikoistuneille. Turha kiivetä peppu edellä puuhun vain todetakseen, että sillä tyylillä harvoin pääsee latvaan saakka.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.